Päämajamuseo

Mikkelin Päämajamuseo toimii alunperin koulukäyttöön rakennetussa kivitalossa Mikkelin keskustassa. Museo esittelee päämajan toimintaa ja sodan aikaista elämää.

Mikkeli toimi ensimmäisen kerran päämajakaupunkina kansalaissodan loppuvaiheissa 11.4.-16.5.1918. Silloinen päämaja sijoittui rautatieasemaa vastapäätä sijainneeseen Hotelli Seurahuoneeseen. Seuraavan kerran Mikkeli oli päämajakaupunkina talvisodassa vuosina 1939-40, sekä jatkosodan aikana vuosina 1941-44. Keskuskansakoulun tiloihin asettuivat ylipäällikkö marsalkka Mannerheim sekä muu sodan ylin johto. Myös samaan pihapiiriin kuuluneet kolme koulurakennusta olivat useiden muiden julkisten rakennusten tavoin varattu päämajan käyttöön.

Museo perustetaan

Vuonna 1974 avattiin Keskuskansakoululle Päämajamuseo, jonka tärkein nähtävyys on Mannerheimin työhuoneena ollut opettajainhuone. Vuosikymmen eteenpäin samaan yhteyteen valmistui päämajan toimintoja esittelevä valokuvanäyttely. Erillinen koulutiloista erotettu Päämajamuseo avattiin vuonna 1989. Muistona päämajakaudesta on Mikkelin kaupungin vaakunassa ristikkäin olevat marsalkansauvat ja Vapaudenristi.

Museorakennuksen entisöinti ja muutostyöt

Museon tilat ja näyttely kunnostettiin syksyllä 1999 EU:n aluekehitysrahaston ja opetusministeriön tuella. Muutostyöt suunnitteli arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy. Näyttelylle visuaalisen ilmeen loi graafikko Kari Piippo. Laajennettu ja uudistettu Päämajamuseo avattiin yleisölle marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6.2001. Aikaisemmin pelkästään mustavalkoisiin valokuviin perustuneet mielikuvat tiloista saivat uusia ulottuvuuksia, kun sodan aikainen värimaailma avautui vierailijoille.

Päämajamuseon näyttelyt

Päämajamuseon tilat ja näyttely kertovat päämajan toiminnan ohella sotavuosien keskeisistä tapahtumista. Näyttelyä varten tehtyyn Suomen sotavuodet -multimediaohjelmaan on koottu tietoja sotavuosien tapahtumista ja henkilöistä. Ohjelman käsikirjoitus on vtt dosentti Ilkka Seppisen käsialaa. Museossa on mahdollisuus tutustua myös everstiluutnantti Antti Juutilaisen suunnittelemaan Lokki-peli multimediaohjelmaan. Tietokonepisteissä voi kuunnella mm. marsalkka Mannerheimin, presidentti Kallion, presidentti Rytin ja kenraali Heinrichsin puheita. Museossa voi tutustua myös runsaaseen filmimateriaaliin joka sisältää uutiskatsauksia vuosilta 1939-1944. Lisäksi päämajamuseossa järjestetään päämajan toimintaan liittyviä vaihtuvia näyttelyitä.

Museon esineistöön kuuluu myös Mannerheimin salonkivaunu, joka sijaitsee Mikkelin rautatieasemalla. Ylipäällikön ja hänen seurueensa käytössä sotavuosina ollut junavaunu kunnostettiin Pasilan konepajalla ja siirrettiin Mikkelin rautatieasemalle vuonna 1992. Vaunulla matkustettiin sodan aikana yli 75000 kilometriä, pääasiassa neuvottelumatkoilla Helsinkiin ja tarkastusmatkoilla eri rintamille.

Päämajamuseon myyntipisteestä on saatavissa kirjallisuutta, postikortteja ja lahjatuotteita. Museon välittömässä läheisyydessä, Vuorikatu 13:sta, toimii museon kahvila, jossa voi nauttia makuelämyksiä 1940-luvun hengessä.