Mikkelin Tuomiokirkko

Mikkelin hiippakunnan hieman yli 100 vuotta vanha tuomiokirkko sijaitsee Mikkelin keskustassa Ristimäellä.

Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilaiseen tyyliin punatiilestä rakennettu silloisen Kaupunkiseurakunnan kirkko valmistui vuonna 1987. Kirkon vihki piispa Gustaf Johansson adventtisunnuntaina. Kirkko rakennettiin Ristimäelle kaupungilta saadulle tontille, jossa oli ennen sijainnut putka ja tarkk'ampujapataljoonan harjoitusalue.

Pitkän tähtäimen suunnittelua

Kirkko oli jo alunpitäen varsin moderni ja kaukonäköisesti suunniteltu. Mikkelin kaupungin vajaalle 3000 asukkaalle rakennettiin 1400 istuinpaikan pyhättö, joten tilaa oli runsaasti. Seisomapaikkoineen kirkkoon laskettiin mahtuvan yli 2000 ihmistä. Sähkövalot kirkkoon asennettiin niinkin aikaisin kuin 1901, mutta kaukolämpöä ei vielä silloin tunnettu, joten kirkossa oli oma pannuhuone. Lämmitys toimi ns. kalorifeerijärjestelmällä eli kuumennetulla ilmalla.

Tuomiokirkoksi 1945

Vuonna 1945 Viipurin hiippakunta siirtyi Mikkeliin. Piispanistuimen myötä entisestä Kaupunkiseurakunnan kirkosta tuli tuomiokirkko ja se muokattiin arvonsa mukaiseen asuun 1950-luvulla. Arkkitehti Martti Välikangas muutti kirkkosalin ilmeen pelkistetympään suuntaan. Hiippakunnan ykköskirkon tunnuksiksi Antti Salmenlinna suunnitteli Paavali Juustenia ja Mikael Agricolaa sekä Pyhää Mikaelia esittävät lasimaalaukset. Piispoja esittävä maalaus liittää rakennuksen Viipurin hiippakunnan perintöön. Kangasalan urkutehdas rakensi uudet 51-äänikertaiset urut, mutta B.A.Thulen entisetkin urut jäivät ennalleen. Lisäksi kirkkoon rakennettiin tilava länsipäätyä kiertävä sakasti entisen eteläpuolella sijainneen pienen tilalle.

Viimeisin peruskorjaus tehtiin 1983-84. Arkkitehti Jari Reposen suunnitelman mukaan maalattu kirkkosali sai eloisat vaaleat värit korostamaan puukuvioita. Penkkien istumakulmaa muutettiin ja lattia päällystettiin klinkkereillä. Alakerran vanhasta pannuhuoneesta tehtiin krypta pienempiä kaste- ja vihkitoimituksia sekä muita kokoontumisia varten ja sen viereen rakennettiin pieni kahvio. Alakerran suunnittelusta vastasi mikkeliläinen Yrjö Brotkin. Kirkkotekstiilit ovat Marja Mannisen käsialaa.