© Mikkelin ortodoksinen seurakunta
| Yhteystiedot | Mikkelin ortodoksinen seurakunta |
|---|---|
| Suunnittelija | Ilmari Ahonen |
| Valmistunut | 1957 |
| Sisustussuunnitelma | Veikko Marttinen |
| Vanhin ikoni | Kasanin Jumalanäiti 1600-luvulta |
| Alttarifresko ja ikonostaasi | Petros Sasaki, 1990 |
Pyhän Mikaelin kirkko palvelee Mikkelin noin tuhatta ortodoksia. Kaunis punatiilistä rakennettu pyhättö on rakennettu 1950-luvulla.
Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin 14.12.1949. Opetusministeriö vahvisti sen käsittämään Mikkelin kaupungin, Pieksämäen kauppalan ja 18 maalaiskuntaa. Hajallaan tällä 10582 neliökilometrin alueella asui silloin noin 1400 ortodoksia, joista Mikkelin kaupungissa noin 350. Nykyisin ortodoksien osuus Mikkelin väestöstä on vajaa 1%.
Seitsemän ensimmäistä vuottaan seurakunta joutui toimittamaan jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset toimituksensa Mikkelin lyseon kellarikerroksessa aiemmin väestönsuojana käytetyissä tiloissa. Tämä "katakombikirkko" oli kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu.
Joulukuussa 1951 ostettiin Mikkelin kaupungilta 3388 neliömetrin tontti ortodoksikirkkoa ja pappilaa varten. Kirkon rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1956 helsinkiläisen arkkitehdin Ilmari Ahosen piirustusten mukaan. Rovasti Aleksanteri Gaurilow vihki kirkon peruskiven kanttori Johannes Iltolan avustamana. Kolmiosastoinen punatiilinen kirkko valmistui vuonna 1957 ja se nimettiin Pyhän Mikaelin kirkoksi. Taiteilija Veikko Marttinen laati kirkon sisustussuunnitelman ja maalasi ikonostaasin ikonit. Kirkon vihki kirkon juhlallisesti käyttöön 8. kesäkuuta 1958. Kirkon rakennuksen yhteydessä samalle tontille kohosi myös tiilinen virkatalo ja 26 metrin korkuinen kellotapuli.
Kirkkotaidetta on saatu myös muista kirkoista. Vanhin ortodoksisen kirkon ikoneista, Kasanin Jumalanäiti on Käkisalmen ortodoksisesta kirkosta 1600-luvulta. Viipurin tuomiokirkosta on peräsin neljä ikonia kirkkosalin puolella. Eteisen enkelihahmot puolestaan on saatu Valamon luostarista.
Uuden alttarifreskon ja ikonostaasin maalasi Petros Sasaki vuonna 1990.