Mikkelin maaseurakunnan kirkko

Järjestyksessä jo kolmas Mikkelin maaseurakunnan kirkko valmistui 1817 ja on siitä lähtien ollut aktiivisessa käytössä. Kirkossa järjestetään myös paljon musiikkiesityksiä sen hyvän akustiikan vuoksi.

Puukirkon syntyvaiheet

Mikkelin maaseurakunnan vanha kirkko paloi vuonna 1806 ja 1811 päätettiin rakentaa uusi kirkko Heinolan ja Kangasniemen rajalle Kaukolan torpan maille. Kymmenen vuotta joutuivat seurakuntalaiset käyttämään väliaikaista rukoushuonetta.

Intendentinkonttori laati Charles Bassin johdolla piirustukset uutta kirkkoa varten. Kirkko on itä-suomalainen kekomainen kirkko, jonka pohjakaaviossa yhdistyvät neliö ja risti. Tyyliä kutsutaan kahtamoiseksi. Seurakuntalaisten toiveiden mukaan kirkosta tehtiin entisen kaltainen, mutta ilman korkeaa tornia koska sen pelättiin vetävän salamoita puoleensa, olihan edellinenkin kirkko syttynyt juuri salamasta.

Vuonna 1815 keisari Aleksanteri I vahvisti uuden kirkon paikan ja sitä alettiin rakentaa kuuluisan kirkonrakentajan, rakennusmestari Matti Salosen johdolla. Kirkko valmistui 1817 ja on edelleen yksi suomen suurimmista puukirkoista n. 2000 istumapaikalla.

Kirkossa on erittäin toimiva akustiikka, jonka vuoksi se on suosittu konserttikäytössä.

Maaseurakunnan kirkon uudistukset

Vuosina 1872-1879 kirkko korjattiin perusteellisesti. Korjauksen yhteydessä 1873 hankittiin B.A. Thulen kaunis urkufasadi. Amalie Lundahl teki uuden alttaritaulun jäljennöksenä ranskalaisen maalari Pierre Proudhonin Louvressa säilytettävästä Jeesusta ristillä esittävästä maalauksesta. Edellinen, Helsingin Ulrika Eleonoran kirkosta peräsin oleva alttaritaulu siirrettiin 1800-luvun lopulla uuteen Anttolan kirkkoon. Kattomaalaukset on ovat arkkitehti Antti Salmenlinnan käsialaa ja kuori-ikkunoiden lasimaalaukset on suunnitellut Rafael Blomstedt. Kirkkoa on myöhemminkin korjattu ja restauroitu useita kertoja, mm. Blomstedtin johdolla. Kirkonkelloista vanhin on vuodelta 1752.