Korpikosken mylly

Korpikosken myllykylä on ollut vilkas liikepaikka. Myllyllä ja sen yhteydessä sijainneella sahalla on ollut roolinsa Mikkelin teollistumisen liikkellepanijana.

Korpikosken myllyn historiaa

Korpikosken mylly rakennettiin ensimmäisen kerran sahan yhteyteen jo vuonna 1799. Saha ja mylly kuitenkin paloivat 1808. Nykyinen mylly on vuodelta 1844, jolloin talollinen Jaakko Kekkonen rakensi Korpikosken veromyllyn, joka oli myös pitäjän suurin. Myllyssä on kaksi kiviparia ja sihtilaitos. Myöhemmin sen yhteyteen rakennettiin sahalaitos, joka sisälsi raamisahan, kanttisahan, pärehöylän ja rautatiekiskot työntövaunuin sahatavaran kuljetusta varten.

1940- ja 50-luvut Ilmari Tuhkalaisen omistuksessa olivat paikan vilkkainta toiminta-aikaa. Myllykylällä oli tärkeä rooli pitäjän elämänmenossa. Mylly jauhoi viljaa ja tuotti sähköä lähitaloille, saha hoiti puutavaratarpeet ja pärehöylä tuotti kattomateriaalia. Kaupassa toimivat posti ja veikkaus sekä siellä oli kylän puhelin. Mäellä toimi paja ja tukinuitto loi työpaikkoja monille mikkeliläisille.

Nykyisen omistajan Anita Mattilan omistukseen sukupaikka siirtyi vuonna 1993. Rakennuksia ryhdyttiin kunnostamaan, että myllystä saataisiin mukava kesänviettopaikka. Vieraiden aloitteesta Mattilat päättivät kuitenkin alkaa järjestämään aluksi kaikenlaista pientä tapahtumaa, ja toiminta kehittyi aina sitä mukaa kun joku toivomuksia esitti. Myllyllä alettiin järjestää juhlia ja tarjoilua ja tapahtumia laajennettiin pikkuhiljaa.

Myllyn nykypäivää

Tänä päivänä myllyllä järjestetään läpi kesän vaihtuvaa päivä- ja iltaohjelmaa, lauantaitansseja, juhlia ja yksityistilaisuuksia. Yhteistyökumppanien kanssa yhteistyössä voidaan järjestää myös erilaisia elämysretkiä aina koskenlaskusta köysilaskeutumiseen. Myllyn yhteydessä toimivan ravintolan ruoka valmistetaan puhtaista paikallisista raaka-aineista. Lapsien iloksi myllyllä on kotieläimiä ja leikkipaikka.

Korpikosken mylly on suojeltu kohde, jonka entisöintiä ja remontteja valvoo museovirasto.