© Mikkelin kaupunki, Kuvaus: Helena Partanen
Harjukosken vesimylly
Tietoja Harjukosken vesimyllystä
| Yhteystiedot | Harjukosken mylly |
|---|---|
| Rakennettu | 1870-luvulla |
| Kivipareja | kaksi |
| Myllyrattaan halkaisija | n. 4m |
| Myllytoiminta loppui | 1975 |
Alkuperäiseen asuunsa entisöity Harjukosken mylly on nykyisin Mikkelin kaupungin omistuksessa ja toimii museona. Myllyllä voi tutustua mylläri Aapeli Lappalaisen elämään, työhön ja ympäristöön.
Myllyn historiaa
Harjukosken mylly vanhoine rakennuksineen ja luonnonkauniine ympäristöineen on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Harjujärven ja Kyyveden välisessä Harjukoskessa toimi jo 1700-luvulla Pullialanniemen ratsutilalla yksi kiviparinen jalkamylly. Nykyinen kaksikiviparinen mylly rakennettiin kylän yhteismyllyksi 1870-luvulla ja se oli käytössä vuoteen 1975 asti.
Harjukosken myllyalue
Myllyalueeseen kuuluvat varsinainen myllyrakennus, myllärintupa, kaksi aittaa ja savusauna. Lisäksi läheinen paja kuuluu olennaisena osana myllykokonaisuuteen. Alueen kaikki rakennukset ovat pärekattoisia vuoraamattomia hirsirakennuksia. Myllyn koneisto on kokonaan puusta ja sen vesirattaan halkaisija on lähes neljä metriä.
Ulvova mylläri
Mylly on seutukaavan suojelukohde; rakennushistoriallista arvoa on rakennustekniikassa. Myllyä on käytetty myös lavasteena vuonna 1982 valmistuneessa Ulvova mylläri -elokuvassa, joka perustui Arto Paasilinnan romaaniin. Nimiroolissa oli Vesa-Matti Loiri.