Anttolan kirkko

1800-luvulla Juvalta Anttolaan siirretty puukirkko on peräisin 1700-luvulta. Nykyisin se on suojeltu rakennus.

Puukirkon historiaa

Anttolan kirkko on alunperin rakennettu Juvalle vuonna 1729 myrskyssä tuhoutuneen kirkon tilalle. Kirkon käydessä pieneksi 130 vuotta myöhemmin sai Juva uuden 1600-paikkaisen kivikirkon 1863. Tällöin seurakunta päätti lahjoittaa vanhan puukirkkonsa uudelle Anttolan rukoushuonekunnalle, vuodesta 1871 Anttolan seurakunnalle. Kirkko purettiin talkoilla ja siirrettiin hevoskyydillä talvella 1869-70 järvenselkiä pitkin Anttolaan. Anttolan hovin silloinen isäntä eversti Rosenberg lahjoitti tontin, jonne se pystytettiin Henrik Fagerlundin johdolla 1870 ja vihittiin uudelleen käyttöön juhannuksena 1871.

Kirkon mukana tulivat myös saarnatuoli ja alttariseinän krusifiksi, jotka ovat säilyneet 1660-luvulla rakennetusta Juvan vanhasta kirkosta. Alunperin alttariseinää koristi Mikkelin pitäjältä lahjaksi saatu, Helsingin Ulrika Eleonoran kirkosta peräsin oleva kaksiosainen alttaritaulu, jossa on kuvattuna Maria Magdaleena Jeesuksen ristin juurella. Nykyisin alttaritaulu on konservoituna sijoitettu kirkon vieressä sijaitsevaan seurakuntataloon.

Aalto uudistamassa Anttolaa

Kirkkoa on vuosikymmenten saatossa korjattu ja ehostettu lukuisia kertoja. Kirkon ulkomuoto kellotorneineen on viime vuosisadan lopulta. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemassa korjauksessa 1926 kirkon sisäseinät verhottiin peilipaneeleilla, alttari uudistettiin ja alttaritaulu korvattiin krusifiksilla ja Aallon suunnittelemilla kynttiläasetelmilla. Seuraavat isommat korjaukset tehtiin vuosina 1962 - 1965 Veikko Larkaksen ja Yki Nummen suunnitelmien mukaan.

Nykyiseen asuunsa kirkko korjattiin vuonna 1994, jolloin kirkkoon rakennettiin myös uusi lämmitysjärjestelmä ja äänentoisto. Suunnitelmat laati Arkkitehtitoimisto Jaakko Merenmies Ky.

Tsekkiläisen Rieger-Klossin 1955 rakennettujen urkulehterille sijoitettujen 16+2-äänikertaisten putkipneumaattisten urkujen lisäksi hankittiin 1995 valmistuneet hollantilaista myöhäisbarokkityyliä edustavat 8-äänikertaiset kuoriurut (Sotkamon urkurakentajat oy). Samalla hankittiin myös tekstiilitaiteilija Helena Karvosen suunnittelemat ja valmistamat uudet kirkkotekstiilit.