Kivisakasti, MIKKELI - Mikkeliopas

Käyntiosoite	Porrassalmenkatu 32 A 50100 MIKKELI
Puhelin	(015) 194 2424
Internet	http://www.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/06_kivisakasti/?C:D=113318

Käyntiosoite

Porrassalmenkatu 32 A
50100 MIKKELI

Puhelin

(015) 194 2424

Internet

http://www.mikkeli.fi/fi/museot/03_suursavon_museo/06_kivisakasti/?C:D=113318

Toimiala	Kirkko, museo, nähtävyys
Kuvaus	Savon vanhin tunnettu kirkkorakennus Kivisakasti on peräisin keskiajalta ja sitä käytettiin 1700-luvulla myös säätyläisten hautapaikkana. Kivisakastissa on esillä vanhaa esineistöä ja se on yleisölle avoinna kesäaikaan.
Lisätietoa	SAKASTIN HISTORIAA Kivisakastin on Savilahden seurakunnan vanhimman kirkon sakaristo-osa. Sen tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä, mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan se olisi peräisin 1500-luvulta. Ensimmäisen kerran Savilahden seurakunta mainitaan jo asiakirjassa vuodelta 1329. Sakasti on ollut osa varsinaista kirkkorakennusta, joka sijaitsi itä-länsi -suunnassa Kivisakastin eteläpuolella. Sakasti liittyi varsinaiseen kirkkorakennukseen aivan sen itäpäädyssä. 1700-luvun alkupuolella kirkko oli jo pahasti rappeutunut ja se alkoi käydä ahtaaksi seurakunnalle. Kun seurakunnalle rakennettiin uusi kirkko vuonna 1754, alettiin vanhaa kirkkoa käyttää säätyläisten hautakammiona. Vuonna 1776 kirkko päätettiin myydä huutokaupalla. Kirkon puisen osan lunasti silloisen Pietilänlahden ratsutilan omistaja Johan Julenius. Hirret kuljetettiin rustholliin, jossa niistä pystytettiin useita ulkorakennuksia, mm. kaksi läävää ja heinätalli. Kirkon vanhoja hirsiä on yhä jäljellä. Kivisakasti olisi myyty ja purettu 1700-luvulla, mutta ostajia ei löytynyt. Pahasti rappeutunut kivisakasti sai hävitystuomion kuvernööriltä 1850-luvulla, mutta seurakuntalaiset valittivat senaattiin, joka kumosi hävityspäätöksen. Perusteellisiin korjauksiin ryhdyttiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tällöin kivisakasti sai arkkitehti Svante Magnus Schjerfbeckin piirustusten mukaisen nykyisen goottilaisen ulkoasunsa: korkean paanukaton ja koristeelliset tiilipäädyt. Alkuperäisestä rakennuksesta on säilynyt seinät, joiden jatkeena aikoinaan olivat hirsiset päätykolmiot ja laakea puukatto. KIVISAKASTI HAUTAKAMMIONA Kivisakastissa lepää kaikkiaan 22 vainajaa, joiden nimet oN kaiverrettu marmoriseen laattaan. Muumioituneet ruumiit olivat ihmisten näkyvillä aina vuoteen 1930 asti, jolloin sakastin lattia valettiin umpeen. Ruumiit balsamoitiin voitelemalla ne väkevillä voiteilla ja kietomalla ne voimakkailla yrteillä, jonka jälkeen ne laskettiin hautaholviin kirkon pohjalle. Vuonna 1929 katutöitä tehdessä sakastin ympärillä tuli esiin runsaasti luurankoja, ja joukkuhautoja on löydetty ympäristöstä vielä 70-luvullakin. Sakastia ympäröi läpimitaltaan n. 100 metrin läpimittainen kalmistoalue, joka on saanut alkunsa jo ristiretkiajalla. Kalmistoa on käytetty aina 1700-luvun puoliväliin asti.

Toimiala

Kirkko, museo, nähtävyys

Kuvaus

Savon vanhin tunnettu kirkkorakennus Kivisakasti on peräisin keskiajalta ja sitä käytettiin 1700-luvulla myös säätyläisten hautapaikkana. Kivisakastissa on esillä vanhaa esineistöä ja se on yleisölle avoinna kesäaikaan.

Lisätietoa

SAKASTIN HISTORIAA

Kivisakastin on Savilahden seurakunnan vanhimman kirkon sakaristo-osa. Sen tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä, mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan se olisi peräisin 1500-luvulta. Ensimmäisen kerran Savilahden seurakunta mainitaan jo asiakirjassa vuodelta 1329. Sakasti on ollut osa varsinaista kirkkorakennusta, joka sijaitsi itä-länsi -suunnassa Kivisakastin eteläpuolella. Sakasti liittyi varsinaiseen kirkkorakennukseen aivan sen itäpäädyssä. 1700-luvun alkupuolella kirkko oli jo pahasti rappeutunut ja se alkoi käydä ahtaaksi seurakunnalle. Kun seurakunnalle rakennettiin uusi kirkko vuonna 1754, alettiin vanhaa kirkkoa käyttää säätyläisten hautakammiona.

Vuonna 1776 kirkko päätettiin myydä huutokaupalla. Kirkon puisen osan lunasti silloisen Pietilänlahden ratsutilan omistaja Johan Julenius. Hirret kuljetettiin rustholliin, jossa niistä pystytettiin useita ulkorakennuksia, mm. kaksi läävää ja heinätalli. Kirkon vanhoja hirsiä on yhä jäljellä. Kivisakasti olisi myyty ja purettu 1700-luvulla, mutta ostajia ei löytynyt. Pahasti rappeutunut kivisakasti sai hävitystuomion kuvernööriltä 1850-luvulla, mutta seurakuntalaiset valittivat senaattiin, joka kumosi hävityspäätöksen. Perusteellisiin korjauksiin ryhdyttiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tällöin kivisakasti sai arkkitehti Svante Magnus Schjerfbeckin piirustusten mukaisen nykyisen goottilaisen ulkoasunsa: korkean paanukaton ja koristeelliset tiilipäädyt. Alkuperäisestä rakennuksesta on säilynyt seinät, joiden jatkeena aikoinaan olivat hirsiset päätykolmiot ja laakea puukatto.

KIVISAKASTI HAUTAKAMMIONA

Kivisakastissa lepää kaikkiaan 22 vainajaa, joiden nimet oN kaiverrettu marmoriseen laattaan. Muumioituneet ruumiit olivat ihmisten näkyvillä aina vuoteen 1930 asti, jolloin sakastin lattia valettiin umpeen. Ruumiit balsamoitiin voitelemalla ne väkevillä voiteilla ja kietomalla ne voimakkailla yrteillä, jonka jälkeen ne laskettiin hautaholviin kirkon pohjalle.

Vuonna 1929 katutöitä tehdessä sakastin ympärillä tuli esiin runsaasti luurankoja, ja joukkuhautoja on löydetty ympäristöstä vielä 70-luvullakin. Sakastia ympäröi läpimitaltaan n. 100 metrin läpimittainen kalmistoalue, joka on saanut alkunsa jo ristiretkiajalla. Kalmistoa on käytetty aina 1700-luvun puoliväliin asti.

Palveluitamme	kesämuseo, kulttuurihistoria

Lähialueen oppaat

» Kaikki kaupunkioppaat

Kivisakasti - Mikkeliopas

Kivisakasti

Tuotteet ja palvelut

Lähialueen oppaat

Muut oppaat

Kirjaudu asiakasliittymään